Nysse tarkasti suunnitteluperiaatteensa

perjantai 17. kesäkuu 2022 klo 14.32

Tampereen seudun joukkoliikenne Nysse otti joukkoliikennelautakunnan päätöksellä käyttöönsä lisää vuonna 2016 linjattuja suunnitteluperiaatteita, muokaten niitä koskemaan koko joukkoliikennettä.

Vuoden 2016 suunnitteluperiaatteissa korostui bussilinjaston muutokset raitiotien välittömässä läheisyydessä. Lisäksi vuoden 2016 suunnitteluperiaatteissa korostui vaihtoympäristön merkittävä huomioiminen ja keskustan ennalta määriteltyjen kohteiden saavutettavuus. 

Nysse käynnisti maaliskuussa 2022 suunnitteluperiaatteiden kehittämistyön. Nyssen vuoden 2016 suunnitteluperiaatteiden tarkistaminen nähtiin tarpeellisena etenkin, kun uudistettu bussilinjasto oli saatu käyttöön ja kokemuksia uudesta linjastosta oli kerätty. Nyssessä nähtiin tarpeellisena huomioida asiakasymmärrys osana linjastosuunnittelun suunnitteluperiaatteita. Suunnitteluperiaatteiden päivitystyön osana kerättiin kyselyn avulla asiakkaiden näkemyksiä joukkoliikenteen käytöstä.

Suunnitteluperiaatteiden kyselytutkimuksessa tavoitettiin yli 500 joukkoliikennematkustajaa eri ikä- ja käyttäjäryhmistä. Osana suunnitteluperiaatteiden päivitystä järjestettiin työpaja Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan jäsenille. 

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan työpajan ja asukasvuorovaikutuksen jälkeen Nyssen suunnitteluperiaatteet tukeutuvat vahvasti vuonna 2016 muodostettuihin suunnitteluperiaatteisiin ja ovat seuraavanlaiset:

1.  Tampereen keskusta-alueen saavutettavuus

Tampereen keskusta-alueella tarkoitetaan joukkoliikenteen saavutettavuuden näkökulmasta Tampereen keskustakehän sisäpuolista aluetta Hämeenpuistosta rautatieasemalle ja Ratinasta Satakunnankadulle. 

a. Jokaisella Tampereen keskustaan tiheästi liikennöidyllä runkolinjan reitillä tulee olla keskusta-alueella useampi keskeinen pysäkki.

b. Linjastorakenne keskusta-alueella suunnitellaan siten, että keskeisiltä pysäkeiltä on tiheästi liikennöity runkolinjatasoinen yhteys muihin keskusta-alueen kohteisiin. Koko keskusta-alue on siten, myös keskustaan päättyvillä linjoilla, mahdollista saavuttaa yhdellä vaihdolla ja kohtuullisella vaihtoajalla. 

c. Linjaston suunnittelussa huomioidaan raitiotien ja bussiliikenteen yhteensovittaminen keskustan katuverkolla ja pysäkkialueilla. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota raitiotien tehokkaan ja täsmällisen liikennöinnin varmistamiseen, erityisesti Hämeenkadun itäpäässä, jossa raitiotieliikenteellä liikennöidään tiheimmin.

2. Raideliikenteen (raitiotie- tai junaliikenne) ja bussiliikenteen yhteissuunnittelu

a. Bussiliikenteen linjastosuunnittelussa sekä raideliikenteen asemien ja pysäkkien suunnittelussa pyritään eri joukkoliikennemuotojen mahdollisimman hyvään yhdistyvyyteen.

b. Raideliikenne voi korvata bussilinjan osittain tai kokonaan, mikäli suurin osa bussilinjalla tehtävistä matkoista tapahtuu raideliikenteen vaikutusalueella. 

c. Bussilinjan lakkauttamisen vaihtoehtona tutkitaan linjan reitin muuttamista siten, että yhteinen reittiosuus raideliikenteen kanssa minimoituu ja uudella reitillä laajennetaan joukkoliikennejärjestelmän kokonaispalvelutasoa kustannustehokkaasti. 

d. Raideliikenteen korvatessa bussilinjan osittain, järjestetään jäljelle jäävä osuus bussiliikenteestä liityntäliikenteenä. Liityntäliikenne voidaan toteuttaa myös muulla kuin bussiliikenteellä (kävely, pyöräily, automatisoitu liikenne).

3. Liityntäliikenne suunnitellaan runkoliikennettä tukevana 

a. Alueen pääasiallinen yhteys voidaan toteuttaa liityntäliikenteenä, jos alueelle voidaan tarjota vahvistetun palvelutasomäärittelyn edellyttämää tasoa suurempi vuoromäärä.

b. Liityntäliikenteen vaihtojen suunnittelussa huomioidaan vaihtopaikkojen toimivuus. Vaihtopaikan suunnittelussa toteutuu vähintään toinen palvelutasoa parantava tekijä: vaihto tapahtuu palveluiden välittömässä läheisyydessä, vaihto tapahtuu samalla pysäkkialueella esteettömästi. 

c. Liityntäliikenteen vaihtojen aikataulut suunnitellaan ja toteutetaan tiheästi liikennöidyn runkolinjan aikatauluun täsmättynä. Vaihdon suunniteltu odotusaika on enintään 6 minuuttia. Liityntälinjat noudattelevat lähes samoja liikennöintiaikoja runkolinjan kanssa. 

d. Liityntälinja toimii myös yhteytenä aluekeskukseen, kuntarajasta riippumatta, tai poikittaisyhteytenä. 

e. Liityntäliikenteen reitti suunnitellaan mahdollisimman suoraviivaiseksi edeten kohti vaihtopysäkkiä.

f. Vaihtopysäkeille suunnitellaan riittävä informaatio vaihdon toteuttamiseen ja vaihtopysäkeillä pyritään aina tarjoamaan reaaliaikaista informaatiota. 

4. Linjaston suunnittelu tiiviisti asutuilla alueilla

a. Linjaston nopeus ja palvelutasoluokan mukainen mahdollisimman tiheä vuorotarjonta ja laajat liikennöintiajat ovat vaihdotonta yhteyttä tärkeämpiä palvelutasotekijöitä.

b. Pysäkille kävelymatkojen kasvattaminen, tiheän vuorotarjonnan aikaansaamiseksi, on hyväksyttävää, mikäli pysäkin kävely-ympäristö on laadultaan hyvätasoinen, esteetön ja se koetaan turvalliseksi.

c. Samaan suuntaan liikennöivien linjojen löydettävyyttä parannetaan (linjanumeroinnin, pysäkkijärjestelyiden tai viestinnän avulla).

5. Linjaston suunnittelu haja-asutusalueilla 

a. Linjaston aikataulusuunnittelussa ja toteutuksessa priorisoidaan kuntien lakisääteiset kuljetustarpeet.

b. Tarjotaan yhteys vaihdottomana peruspalveluiden pariin joko palveluliikenteenä tai Nysse-liikenteenä. 

c. Pidemmille seudullisille matkoille vaihtojen määrä pidetään mahdollisimman vähäisenä ja aikataulut yhteensovitetaan.  

d. Linjareitit suunnitellaan niin, että ne kytkeytyvät muuhun joukkoliikennejärjestelmään.