Suunnitteluperiaatteet
Nyssen palvelu suunnitellaan matkustajien tarpeita kuunnellen
Nyssen linjastosuunnittelun tavoitteena on muodostaa selkeä, toimiva ja helposti hahmotettava joukkoliikennekokonaisuus.
Linjaston perustana on tiheästi liikennöity runkolinjasto, jota tukevat sujuvat ja ennakoitavat vaihtoyhteydet sekä tarkoituksenmukaisesti suunniteltu liityntäliikenne.
Suunnittelussa painotetaan
- liikennöinnin täsmällisyyttä
- riittävää vuorotarjontaa ja
- laajoja liikennöintiaikoja.
Eri joukkoliikennemuodot sovitetaan yhteen siten, että ne täydentävät toisiaan ja muodostavat matkustajan näkökulmasta loogisen ja sujuvan kokonaisuuden.
Aihekokonaisuudet
Linjastosuunnittelun periaatteet on laadittu ohjaamaan joukkoliikennesuunnittelua ja tukemaan linjastoa koskevaa päätöksentekoa. Periaatteet on jäsennelty seuraaviin aihekokonaisuuksiin:
- Tampereen keskustan saavutettavuus
- Raide- ja bussiliikenteen yhteissuunnittelu
- Runkolinjastoa tukeva liityntäliikenne
- Runkolinjastoa tukevan liityntäliikenteen vaihtopisteet
- Muut vaihdolliset yhteydet
- Tiivisti asuttujen alueiden linjasto
- Haja-asutusalueiden linjasto
1. Tampereen keskustan saavutettavuus
Jokaisella Tampereen keskustaan suuntautuvalla runkolinjalla on pysäkit sen reitille sijoittuvilla keskeisillä keskustan pysäkkialueilla.
Linja pysähtyy kullakin pysäkkialueella vain yhdellä pysäkillä.
Keskustan linjastorakenne mahdollistaa tiheät ja sujuvat yhteydet keskeisten pysäkkialueiden välillä sekä keskustan muihin kohteisiin.
Keskusta-alue on saavutettavissa yhdellä vaihdolla ja kohtuullisella vaihtoajalla keskustaan päättyvillä ja sen läpi kulkevilla linjoilla.
Ratikka ja bussiliikenne sovitetaan yhteen keskustan katuverkolla ja pysäkkialueilla siten, että liikennöinti on sujuvaa ja vaihtaminen helppoa.
Suunnittelussa painotetaan raitioliikenteen tehokasta ja täsmällistä toimintaa, erityisesti reittiosuuksilla, joissa matkustaja- ja liikennemäärät sekä vuorotiheys ovat suurimmat.
Tampereen keskustan aluerajaus
Tampereen keskusta tarkoittaa linjastosuunnittelussa kahta toisiinsa kytkeytyvää aluetasoa, jotka perustuvat keväällä 2026 toteutetussa asukaskyselyssä ilmenneisiin keskustan hahmotustapoihin.
- Ydinkeskusta on Hämeenpuiston, Satakunnankadun, Rongankadun, Rautatienkadun, Yliopistonkadun, Vuolteenkadun, Laukontorin ja Tiiliruukinkadun rajaama alue, johon kuuluvat Tammerkoski, Kyttälä, Tulli, Ratina (Sorin aukio) ja Nalkala.
- Keskustan suuralue käsittää ydinkeskustan lisäksi seuraavat alueet: Amuri, Särkänniemi, Finlayson, Tampella, Jussinkylä, Tammela, yliopisto, Viinikanlahti, Ratinanranta, Kaakinmaa ja Pyynikinrinne.
Linjastosuunnittelussa ydinkeskusta toimii ensisijaisena palvelu- ja vaihtokeskittymänä, ja keskustan suuralue laajempana, toiminnallisesti ydinkeskustaan tukeutuvana kokonaisuutena.
2. Raide- ja bussiliikenteen yhteissuunnittelu
Bussilinjasto sovitetaan raideliikenteen pysäkkien ja asemien kanssa yhteen siten, että joukkoliikennemuodot täydentävät toisiaan ja muodostavat kokonaisuuden, joka tukee helppoja vaihtoja eri liikennemuotojen välillä. Raideliikenteellä tarkoitetaan ratikkaa ja junaliikennettä.
Yhteissuunnittelussa minimoidaan bussiliikenteen ja ratikkareittien päällekkäisyys (nykyiset ja tulevat reitit).
Bussiliikenne voidaan lakkauttaa ratikkareitiltä, mikäli kävelymatka nykyiseltä bussipysäkiltä tulevalle tai nykyiselle ratikkapysäkille on enintään 600 metriä.
Joukkoliikennemuodon muuttuessa bussiliikenteestä ratikkaliikenteeksi tarkastellaan vaihtoehtoisia ratkaisuja, joiden tavoitteena on kokonaispalvelutason kannalta kustannustehokas palvelu:
- Bussiliikenteelle suunnitellaan uusi, raitiotiestä poikkeava reitti.
- Bussiliikenne järjestetään liityntäliikenteenä ratikan vaihtopysäkille.
- Yhteys ratikkapysäkille järjestetään robottibussiliikenteenä.
Ratikan palveluaikojen ulkopuolella ja poikkeustilanteissa korvaava bussipalvelu suunnitellaan tapauskohtaisesti. Ratikan merkittävien häiriöiden varalle suunnitellaan sujuvasti käyttöönotettavat korvaavat bussilinjat.
Junaliikenteen uudet seisakkeet tai asemat eivät poista bussiliikenteen tarvetta kokonaan.
Junaliikenteen uudet asemat ja seisakkeet suunnitellaan mahdollisimman yhdistettäväksi muuhun joukkoliikennejärjestelmään.
3. Runkolinjastoa tukeva liityntäliikenne
Alueen pääasiallinen joukkoliikenneyhteys voidaan toteuttaa liityntäliikenteenä, jos sillä saavutetaan alueelle asetetun palvelutasotavoitteen mukainen (tai sitä parempi) vuorotarjonta.
Liityntäliikenteen aikataulut sovitetaan yhteen tiheästi liikennöidyn runkolinjan kanssa, erikseen määritellyllä vaihtopaikalla.
Vaihdon suunniteltu odotusaika on enintään 6 minuuttia, ja liityntälinjat noudattelevat osin samoja liikennöintiaikoja runkolinjojen kanssa.
Liityntälinja toimii yhteytenä alue- tai palvelukeskukseen kuntarajoista riippumatta.
Liityntälinja voi samalla toimia runkolinjastoa täydentävänä poikittaisyhteytenä.
Liityntäliikenteen reitti suunnitellaan mahdollisimman suoraviivaiseksi edeten kohti vaihtopysäkkiä.
4. Runkolinjastoa tukevan liityntäliikenteen vaihtopisteet
Vaihtopisteet sijoittuvat linjojen päätepysäkeille tai ajantasauspisteille.
Vaihto voi tapahtua bussin ja ratikan tai bussilinjojen välillä.
Liityntäliikenteen vaihdot suunnitellaan toimiviksi ja selkeiksi.
Molemmat tai toinen seuraavista palvelutasoa parantavista tekijöistä toteutuu vaihtopisteellä:
- Vaihto tapahtuu palveluiden välittömässä läheisyydessä.
- Vaihto tapahtuu esteettömästi samalla pysäkkialueella.
Vaihtopysäkeille järjestetään riittävä ja selkeä informaatio vaihtojen toteuttamiseksi, ja pysäkeillä pyritään eri toimijoiden yhteistyössä, tarjoamaan reaaliaikaista matkustajainformaatiota.
Vaihtopysäkit ovat hyvin saavutettavissa muilla kestävillä kulkutavoilla.
Pyörä- ja skuuttipysäköinnille varataan riittävät tilat pysäkin läheisyydestä, kuitenkin pysäkin odotus- ja kulkutilojen ulkopuolelta.
Vaihtamisen mukavuutta lisätään varustelemalla vaihtopysäkit tarkoituksenmukaisesti.
Katos, penkki, riittävä valaistus sekä muita mukavuutta ja turvallisuutta parantavia varusteita.
5. Muut vaihdolliset yhteydet
Muut vaihdolliset yhteydet suunnittellaan niin, että vaihto tapahtuu bussista bussiin tai bussista junaan.
Tavoitteena on kustannustehokas ja toimiva palvelukokonaisuus.
Linjastosuunnittelussa huomioidaan vaihdoton yhteys omaan alue- tai palvelukeskukseen vaihdottomana yhteytenä.
Linjareitti voi poiketa suoraviivaisesta liikennöinnistä kohti vaihtopistettä, mikäli poikkeamalla saavutetaan alueen palveluita kustannustehokkaasti.
Vaihtoyhteyksien toimivuudessa kiinnitetään erityistä huomiota vaihtojen sujuvuuteen.
Vaihdot toteutetaan suunniteltuina vaihtoyhteyksinä.
Muut vaihdolliset yhteydet kulkevat harvemmalla vuorovälillä ja suppeammilla liikennöintiajoilla, kuin runkoliikenteeseen tukeutuva liityntäliikenne.
6. Tiiviisti asuttujen alueiden linjasto
Tiiviisti asutuilla alueilla
- linjaston palvelutasotavoitteen mukainen mahdollisimman tiheä vuorotarjonta,
- liikenteen luotettavuus ja sujuvuus sekä
- laajat liikennöintiajat
ovat vaihdotonta yhteyttä keskeisempiä palvelutasotekijöitä.
Tiheä vuorotarjonta ja laajat liikennöintiajat voidaan toteuttaa pidentämällä kävelymatkoja lähipysäkille, matka enintään 600 metriä pysäkkien välillä.
Samaan suuntaan liikennöivien linjojen hahmotettavuutta ja löydettävyyttä parannetaan linjanumeroinnin, pysäkkijärjestelyiden ja viestinnän keinoin.
7. Haja-asutusalueiden linjasto
Linjaston
- aikataulusuunnittelussa ja toteutuksessa priorisoidaan kuntien lakisääteiset kuljetustarpeet.
- teutuksessa huomioidaan vaihdoton yhteys alueen lähipalveluun esimerkiksi peruskouluun tai lähikauppaan.
Yhteys isompaan palvelukeskukseen voidaan toteuttaa vaihdollisena.
Yhteys toteutetaan bussi-, kutsu- tai palveluliikenteenä. Alueella voi olla muiden palveluntuottajien liikennettä (kunnan palveluliikenne tai toisen viranomaisen järjestämä liikenne), joissa lipputuotteet tai matkaehdot saattavat vaihdella.
Mihin suunnitteluperiaatteet perustuvat?
Nyssen linjastosuunnittelun periaatteet perustuvat keväällä 2022 toteutettuun asiakastutkimukseen, jossa yli 500 eri käyttäjäryhmiä edustavaa matkustajaa toi esiin näkemyksensä joukkoliikenteestä.
Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa linjastosuunnittelun kannalta tärkeimmät asiakkaiden arvostamat tekijät. Tarkastelussa olivat muun muassa suorat ja vaihdolliset matkat, matkaketjujen sujuvuus ja johdonmukaisuus sekä matka-ajat ja niiden keskinäinen painoarvo. Lisäksi arvioitiin kuntakeskusten ja aluekeskusten roolia joukkoliikennepalveluissa.
Keväällä 2026 toteutetun asiakaskyselyn tulokset ovat toimineet lähtökohtana periaatteiden jatkotarkastelulle ja täsmentämiselle. Tarkennukset on valmisteltu joukkoliikennesuunnittelijoiden yhteistyönä.
Joukkoliikennelautakunta hyväksyi alkuperäiset periaatteet 15.6.2022, ja päivitetyt linjastosuunnittelun periaatteet hyväksyttiin 10.6.2026.